Taudit ja tuholaiset

Puutarhassa yleisimmät myyrälajit ovat peltomyyrä, metsämyyrä ja vesimyyrä.

Peltomyyrä elää maan pinnalla ja tekee ruohoista makkaramaista käytävää. Se ei yleensä kaivaudu maan alle. Peltomyyrä syö lähinnä puiden ja pensaiden kuorta.

Metsämyyrä elää pääosin metsässä, mutta saattaa vierailla myös kasvimaalla herkkupaloja etsimässä. Se syö ruohovartisia kasveja ja puiden ja pensaiden versoja. Se on hyvä kiipeilemään ja voi vioittaa jopa taimien latvuksia.

Vesimyyrä ei tarvitse asuinympäristökseen vesistöä, vaikka nimi siihen viittaakin. Vesimyyrä on hyvä kaivautumaan ja tekee pitkiä onkaloita maahan. Se syö juuria, juureksia ja kukkasipuleita.

Veikkaisinkin, että pihassanne on vesimyyrä, jonka torjunta on vaikeaa. Konsteja on kaksi. Vesimyyrälle on oma syöttivalmiste Klerat, joka on viljapohjainen rae. Rakeita sirotellaan syksyllä myyrän onkaloihin. Kun myyrä syö niitä, se saa tappavan annoksen myrkkyä ja kuolee. Oikein käytettynä tuote on vaaraton ihmisille ja kotieläimille. Jos kissa syö kuolleen myyrän, se ei aiheuta oireita. Valmistetta ei saa levittää maan pinnalle.

Toinen konsti on hiirenloukku. Loukut on asennettava siten, ettei niihin joudu lintuja tai muita eläimiä. Loukku on hyvä laittaa esimerkiksi salaojaputken sisälle, lähelle myyrän onkaloa. Syötiksi käy vaikkapa tumma leipä. Tarkista loukku usein, jotta sillä olisi toivottu teho.

Myyrät levittävät myyräkuumetta, joka voi olla vakava tauti. Erityisesti metsämyyrän virtsassa on runsaasti taudinaiheuttajavirusta. Ulkovarastojen siivouksessa on suositeltavaa käyttää hengityssuojainta, jotta virus ei pääse elimistöön.

Pertti Rajala