Yrttejä kaikille aisteille

Koiruoho, portulakka, maurinmalva. Japaninsinappi ja ilmasipuli. Haluatko tutustua? Yrttitarha Redutti Kotka esittelee, mitä kaikkea ryytimaalla voi kasvattaa.

Elokuun helle. Perhoset lepattelevat punahattujen yllä Redutti Kotkan yrttipuutarhassa, joka on rakennettu entisöidyn Rantasalmen pienoislinnakkeen suojiin.

Muurien sulkema puutarha tuoksuu huumaavasti ja tulvii kypsän kesän värejä. Kun istahtaa penkille kirsikkapuun alle, ei kaipaa minnekään muualle. Tekee vain mieli ottaa vastaan loppukesän lämpöä, josta krassit ja kultakärsämötkin selvästi nauttivat. Unelias iltapäivä huokuu rauhaa.

Rauhasta ei tässä paikassa ollut tietoakaan reilut 150 vuotta sitten. Meneillään oli Krimin sota, joka meillä muistetaan Oolannin sotana. Engelsmanni seilasi Suomemme rannoilla. Se tykitti mereltä myös nykyistä Kotkaa, silloista Ruotsinsalmen kaupunkia, jossa 1850-luvulla oli enemmän asukkaita kuin Helsingissä.

Koko kaupunki tuhoutui pahoin. Rantasalmen pienoislinnakkeesta jäi jäljellä vain kasa tiiliä. Nekin hävisivät pian uudisrakennusten tarpeisiin.

Muurien suojassa yrtit viihtyvät

Sodankäynnissä on sentään se hyvä puoli, että strategisista paikoista tehdään tarkat piirustukset. Niiden pohjalta on mahdollista rakentaa tuhoutuneet linnoitukset uudelleen.

Kotkan kaupunki alkoi 1960-luvulla entisöidä meren tuntumassa sijaitsevaa Rantasalmen pienoislinnaketta, reduttia. Muurit saatiin valmiiksi. Myöhemmin työtä jatkettiin.

Kymmenisen vuotta sitten Kotkan kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen etsi sopivaa paikkaa yrttitarhalle. Puistojahan Kotkassa riittää, mutta mikään niistä ei tuntunut tarkoitukseen sopivalta.

– Sitten keksin, että tällainen muurien ympäröimä, intiimi tila olisi omiaan yrttipuutarhalle, Laaksonen kertoo.

Muinaismuistolain suojaaman linnoituksen muuttaminen yrttitarhaksi ja matkailukohteeksi ei ole ihan mutkaton juttu. Laaksosta voi onnitella sinnikkyydestä. Museoviraston kanssa päästiin lopulta sopimukseen, ja suunnitelma toteutui. Yrttipuutarha Redutti Kotkan avajaisia vietettiin kesällä 2001.

Museoväkikin saa olla tyytyväinen, sillä yrttitarhan ensimmäisenä vuotena paikalliseen sotahistoriaan oli puolivahingossa tutustunut enemmän ihmisiä kuin edelliseen sataan vuoteen – yrttien houkuttelemana.

Saa hypistellä ja nuuhkia

Idean yrttipuutarhasta Laaksonen oli saanut vieraillessaan Mikkelin Kenkäveron yrttitarhassa, jonka oli suunnitellut puutarhaneuvoja Anneli Miekk-oja. Tämä otti tehtäväkseen suunnitella myös Redutin kasvivalikoiman ja rakenteen.

Miekk-oja ajatteli, että yrttejä pitää päästä koskettamaan ja nuuhkimaan. Jokainen haluaa hypistellä laventelia, kumartua haistelemaan tuoksuampiaisyrttiä ja silittää ’Teddy Bear’ –auringonkukan kullankeltaista turkkia. Kaikkien, myös sokeiden ja pyörätuolilla liikkuvien, on päästävä kasvien lähelle.

Niinpä yrtit istutettiin laudoitettuihin kohopenkkeihin juuri sopivalle korkeudelle. Kasvit on jaettu 66 lohkoon ja varustettu nimikyltein. Nimet kerrotaan myös pistekirjoituksella.

Heikki Laaksosen mielestä kohopenkki on hyvä ratkaisu. Vesi ei jää seisomaan juuriston kiusaksi, vaikka tulisi sateinenkin kesä.

Mallia vanhoista hyötytarhoista

Yrttejä on iät ajat tarvittu lääkkeiksi ja mausteiksi, ja niitä käytetään myös hajusteina ja väriaineina. Jotkut niistä kukkivat komeasti, esimerkiksi rohtona käytetty punahattu.

Suomessa yrttejä viljeltiin jo 1200-luvulla luostareiden lääkekasvitarhoissa. Entisajan hyötytarhat olivat helppohoitoisia ja säännöllisen muotoisia. Redutti vaalii tätä perintöä.

Tarhan noin tuhannesta kasvista suurin osa on perennoja. Yksivuotiset kasvit ostetaan, ja tilli kylvetään siemenestä. Sekaan istutetaan syötäviä kukkia, kuten köynnöskrassia. Näyttävin ryhmä ovat taivasta kohti kurkottavat parimetriset salkoruusut.

Yrtti-iison, rantakukan ja punahatun värikkäät kukat pitävät huolen siitä, että puutarhassa lentelee päiväperhosia. Yöperhoset taas suunnistavat kohti vaaleita värejä.

Yrttipuutarhasta johtaa polku läheiselle Haukkavuoren näkötornille, josta avautuvat näkymät kaupungin ylle ja merelle.

Teksti Leena Raivio Kuvat Johanna Kinnari