Linnanherran keittiöpuutarhassa

Ranskalaiset ovat mestareita vihannesten ja kukkien yhdistämisessä. Maan kuuluisin keittiöpuutarha sijaitsee Villandryn renessanssilinnan puutarhassa Loire-joen laaksossa.

Paahtava aurinko saa Villandryn hohtamaan valkoisena satulinnana metsäistä kukkulaa vasten. Muurien ympäröimä renessanssilinna sijaitsee Länsi-Ranskassa Villandryn kylässä Toursin länsipuolella.

Villandry on osa Loiren laakson Kuninkaiden reittiä, joka käsittää kymmeniä historiallisia linnoja ja kartanoita. Loiren laakso Mainen ja Sully-sur-Loiren välillä kuuluu Unescon maailmanperintökohteiden listalle.

Villandryn isäntä ja omistaja Henri Carvallo jatkaa sukunsa perinnettä toivottamalla matkailijat tervetulleiksi tiluksilleen. Linnaan ja sen puutarhoihin tutustuu vuodessa 300 000 ihmistä eri puolilta maailmaa. Vieraiden ehdoton suosikki on Ranskan kuuluisin keittiöpuutarha, jota ylistetään maailman kauneimmaksi.

– Puutarha on avoinna ympäri vuoden. Kesäkuukausina portit ovat auki iltaseitsemään, jotta vieraat saavat nauttia puutarhasta parhaassa mahdollisessa valossa, Henri Carvallo kertoo.

Paluu renessanssiaikaan

Viime vuonna tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun linna siirtyi Henri Carvallon isoisän, espanjalaissyntyisen Joachim Carvallon ja tämän vaimon Ann Colemanin omistukseen. Joachim Carvallo jätti lupaavan tieteellisen uransa Pariisissa ja omistautui Villandryn linnan ja puutarhan entisöintiin.

Kuningas Frans I:n valtiovarainministeri Jean le Breton rakennutti Villandryn linnan 1500-luvulla vanhan linnoituksen paikalle. Hän oli aikaisemmin toiminut suurlähettiläänä Italiassa, missä hän perehtyi sikäläiseen puutarhataiteeseen.

Omistajavaihdosten ja muotivirtausten myötä sekä rakennuksia että puutarhaa on vuosisatojen kuluessa uudistettu useaan kertaan. Joachim Carvallon aloittaessa työnsä linnaa ympäröi romanttinen englantilaistyylinen puisto.

Alkuperäisestä renessanssipuutarhasta oli jäljellä vain kaivauksissa löytyneet puutarhan muurit sekä muistiinpanot vanhasta vihannestarhasta. Niiden sekä renessanssipuutarhoista löytyvän aineiston perusteella Joachim Carvallo rakennutti puutarhaterassit ja renessanssiajalle tyypillisen muotopuutarhan.

Kurinalainen muotopuutarha

– Renessanssipuutarhassa kasviryhmien ja yksittäisten kasvien säännöllinen muoto on tärkeä. Siksi lehmukset, marjakuuset, ruusut, päärynäpuut ja jopa keittiöpuutarhaa ympäröivä matala omena-aita kasvatetaan ja leikataan muotopuiksi. Leikkaukset ovat käynnissä jossain osassa puutarhaa kaiken aikaa, Henri Carvallo kertoo.

Puutarhassa on leikattua puksipuuaitaa huikeat 52 kilometriä. Yksistään puksipuuaitojen trimmaus työllistää neljä työntekijää syys–lokakuun ajan.

Leikatut marjakuuset ja puksipuuaidat muodostavat puutarhan tiukat kehykset, jotka säilyttävät viljelykorttelien ryhdin myös talvella, kun yksivuotiset kasvit on korjattu pois. Loiren laaksossa ei sada lunta joka talvi, mutta silloin kun sitä tulee, puksipuuaidat ja marjakuuset muuntuvat sadunomaisiksi hahmoiksi.

Terassit katselua varten

Puutarha on rakennettu kolmeen tasoon. Rakenne mahdollistaa renessanssipuutarhalle tyypillisten kuvioistutusten tarkastelun ylhäältä päin.

Ylimmällä tasolla on klassiseen tyyliin perustettu vesipuutarha. Sen keskiosassa on peiliallas, jota kehystävät nurmikkokaistaleet ja suihkulähteet. Paikka on ihanteellinen hiljentymiseen ja mietiskelyyn.

– Vesialtaalla on suuri merkitys koko puutarhan kannalta. Siinä varastoidaan kasteluun ja suihkulähteiden toimintaan tarvittava vesi, joka nostetaan joesta. Matalassa altaassa vesi lämpenee ja ilmastoituu kasveille sopivaksi, Henri Carvallo kertoo.

Keskitasolla sijaitsevat kolme kukkatarhaa, pensasaitalabyrintti ja yrttitarha. Kukkapuutarhojen leikatut puksipuuaidat leikittelevät symboleilla ja antavat hahmon tarinoille.

Rakkauden puutarhan neljästä yhtä suuresta neliöstä koostuvat osat ovat hellä, intohimoinen, huikentelevainen ja traaginen rakkaus. Rakkauden puutarhan jatkona on kolmen ristin puutarha, jonka keskipisteenä on Maltan risti.

Kanava erottaa rakkauden puutarhan toisesta puksipuun muodostamasta puutarhasta, joka symboloi musiikkia. Kuvioistutukset erottuvat parhaiten ylhäältä linnan ikkunoista tai puutarhaa ympäröivän muurin katselutasanteelta.

Vihanneksista taidetta

Ranskassa vihannesten ja kukkien kasvatus on taidetta. Vihannesten viljely on kuulunut ranskalaiseen puutarhakulttuuriin yhtä olennaisesti kuin muotopuutarhat. Sikäläisissä keittiöpuutarhoissa on aina yhdistetty luontevasti vihanneksia, kukkia, hedelmäpuita ja yrttejä.

Ranskankielinen sana keittiöpuutarhalle on potager, joka on lainattu myös muihin kieliin tarkoitettaessa kaunista, esteettisesti sommiteltua vihannestarhaa. Normandiassa ja Loiren laakson linnoissa muurien ympäröimät keittiöpuutarhat on perinteisesti pidetty erillään koristetarhoista.

Villandryn linnapuutarhan alimmalla tasolla on koristeellinen keittiöpuutarha, josta tullaan hakemaan oppia matkojen takaa. Se on suuruudeltaan 12 500 neliötä. Alue muodostuu yhdeksästä viljelyruudusta, joihin vihannekset kirjailevat geometrisia kuvioita. Parhaiten kuviot näkee kapuamalla linnan torniin. Sieltä avautuu ainutlaatuinen näkymä aivan rakennuksen viereen perustettuun keittiöpuutarhaan.

– Renessanssiajalla keittiöpuutarhan piti olla kaunis, koska se perustettiin aina linnan välittömään läheisyyteen. 1500-luvulla vihannesten siemenet olivat harvinaisia. Niitä tuotiin Eurooppaan Amerikasta, myöhemmin myös Intiasta ja Kiinasta. Linnanherra halusi itse seurata niiden kasvua, Henri Carvallo kertoilee.

Luostarit ja Italia innoittivat

Geometrinen keittiöpuutarha sai alkunsa keskiaikaisissa luostareissa. Villandryn keittiöpuutarhan puksipuuaidoissa ja istutusten kuvioissa hahmottuvat ristit kertovat luostarivaikutteista. Myös munkkien tapa koristaa puutarhansa runkoruusuilla toistuu Villandryn puutarhassa. Symmetrisesti istutetut ruusut symboloivat munkkeja työssään.

Joachim Carvallo haki vaikutteita italialaisesta puutarhasta, joka oli renessanssikaudella sekä ranskalaisen että espanjalaisen puutarhan esikuva. Siinä missä munkit rajasivat vihanneskortteleitaan yrteillä, Carvallo käytti puutarhan reunustamiseen puksipuuta. Suihkulähteet solisevat keittiöpuutarhassa, ja viljelypenkkien kulmassa on viiniköynnöksen varjostamat penkit levähdystaukoa varten.

Keittiöpuutarha oli Joachim Carvallon lempilapsi, ja hän loi sen aitojen renessanssiaikaisten esikuvien mukaan. Työ kannatti, sillä keittiöpuutarhan ainutlaatuisuutta ylistetään laajalti.

Värit ja muodot sopusoinnussa

Villandryn puutarhassa työskentelee kymmenen puutarhuria ympäri vuoden. Linnan isäntä Henri Carvallo valitsee keittiöpuutarhan kasvit yhdessä ylipuutarhurin kanssa.

– Kasvatamme keittiöpuutarhassa 1500-luvulla viljeltyjä vihanneksia, kuten tomaattia, munakoisoa, kaalia ja salaattia. Perunaa ei tunnettu 1500-luvun Ranskassa, siksi sitä ei kasvateta Villandryssä.

– Kasvimaalla kasvaa nelisenkymmentä eri vihanneslajia. Lajikevalinnassa kauneus on etusijalla. Viljelyyn valitaan värikkäitä, kaunismuotoisia vihanneksia, joiden muodot ja värit korostavat toisiaan.

Harkituissa kasviyhdistelmissä fenkoli viihtyy mainiosti sädekukan seurassa. Kukapa olisi voinut kuvitella, että runkoruusu näyttää hienolta keräkaalien rinnalla. Villandryssä epäsovinnaisilta kuulostavat yhdistelmät ovat osoittautuneet onnistuneiksi.

Keittiöpuutarha antaa kaksi satoa vuodessa. Linnan kasvihuoneissa kasvatetaan kukkien ja vihannesten taimia vuosittain yli 100 000 kappaletta keittiö- ja muotopuutarhaa varten.

Ensimmäiset taimet istutetaan maaliskuussa ja sato korjataan kesällä. Vihannesten kehitys takaa sen, että keittiöpuutarhan ilme muuttuu lähes viikoittain.

Toinen viljelyjakso kestää heinäkuun alusta marraskuulle. Viimeiset kaalit korjataan maasta joulukuussa. Sadonkorjuun jälkeen Villandryyn saapuvia vieraita odottaa yllätys: viljelyruutuihin asetellut jättikurpitsat loistavat oransseina väriläiskinä talvisessa maisemassa.

Vieraile Villandryssä

• Puutarha on avoinna ympäri vuoden päivittäin alkaen kello 9.
• Villandryn linna sijaitsee Villandryn kylässä 15 kilometriä Toursista länteen D7-tietä pitkin.
• Etäisyys Pariisista on 250 kilometriä A10- ja A85-tietä.
• Junamatka Pariisista Montparnassen asemalta kestää 55 minuuttia Toursin tai Saint-Pierre-des Corpsin asemalle, mistä voi ajaa taksilla Villandryn linnaan.
• www.chateauvillandry.com

Teksti Anne Joutsenlahti-Lankinen Kuvat Pirjo Sillanpää ja Villandryn kokoelmat